Hakelämmitys on nyt käytössä kolmatta talvea. Ensimmäisenä talvena pannuhuoneessa tuli käytyä monta kertaa päivässä kontrolloimassa toimintaa, muuttamassa säätöjä jne. Hälytyksiäkin tuli muutamia.
Nyt kolmantena talvena, hälytyksiä on tullut tasan yksi, ja käyn vain kerran päivässä pannuhuoneessa tarkistuskäynnillä. (jos aina silloinkaan)
Tuokin hälytys johtui siitä että pudotussuppilon täyttöastetta valvovan anturin säätö oli tärinän johdosta vaeltanut ja se luuli suppilon olevan täynnä, vaikka se todellisuudessa oli tyhjä. Tämä tietysti johti hakkeen loppumiseen ja liekin sammumiseen.
Joten ne jotka sanoivat, että ensimmäinen talvi menee opettelussa ja pannun säätöihin tutustumisessa ovat olleet aivan oikeassa.
Suunnitteluvaiheessa harkitsin sekä uuden rakennuksen rakentamista, konttiratkaisua, että vanhan rakennuksen hyödyntämistä
Vanhan rakennuksen hyödyntäminen voitti, koska en halunnut uusia ylläpidettäviä rakennuksia. Valmiina paikalle tuotu kontti olisi ollut helppo ja yksinkertainen ratkaisu, mutta silti olisi jäänyt ongelmaksi tarvittavan hakevaraston rakentaminen sekä talvipakkasilla hakkeen siirtäminen kuormaajalla varastosta konttiin.
Laitteiston sijoittelussa yms yksityiskohdissa jouduttiin toki tekemään kompromisseja, mutta lopputulos on silti ollut toimiva.
Suunnitteluvaiheessa oli korvaamatonta apua Mäkelän Erkistä, joka kokeneena osasi ehdottaa monia hyviä ratkaisuja.
Lopputuloksena ratkaisu jossa vanhaan halkovarastoon rakennettiin pannuhuoneen ja noin 100 kuution varaston yhdistelmä.
Rangat haketetaan suoraan varastoon, johon mahtuu tällä kulutuksella koko vuoden haketarve. Sieltä hake siirtyy polttimelle kahden tankopurkaimen sekä varasto- ja syöttöruuvien avulla. Joten lämmityskauden aikana ei hakkeeseen juuri tarvitse koskea.


Tästä lähdettiin. Varasto täynnä halkoja ja hiukan klapejakin.
Tyhjennyksen jälkeen välikatto ja portaat purettiin. Seuraavaksi Bobcat
kaivoin lattiatasosta vielä metrin verran alaspäin.
Seuraavaksi valettiin pannuhuoneen ja varaston lattiat tartuntoineen ja tankopurkaimien rautoineen. Pannuhuoneen ja varaston välinen seinä muurattiin harkoista entisten rappusten seinämän kohdalle. Näin pannu sijoittui kutakuinkin tuon klapikasan tilalle.
Tilaa voisi sivusuunnassa olla enemmänkin, mutta en halunnut turhaan pienentää varaston tilavuutta. Syöttöruuvi on tuossa ratkaisussa aika monta metriä pitkä, mutta se ei ole suuri haitta. Ja toisaalta takapalon sattuessa matka pannusta varastoon on pitkä.
Varastossa vanhaa sokkelia vahvistettiin hieman muuraamalla alareunaan muutamia harkkoja. Samoin lautarakenteinen seinä vahvistettiin kestämään hakkeen rasitus. Seinään kiinnitettiin 30mm filmivaneri alhaalta ylös saakka. Tuo tuntuu riittäneen seinän vahvistamiseen ja jäykistämiseen.
Tulevan talven hakkeet on nyt haketettu varastoon. Kuva-galleriassa on muutama kuva aiheesta